Moikka moi vaan. Päästin Sannan kanssa puoli tuntia sitten töistä ja tässä mietitään mitä sitä tekisi. Mentiin molemmat tänään kahdeksaan töihin . Rupesin aluksi korjaamaan astioita ja kattamaan pöytiä uudestaan aamupalaa varten. katoin myös ravintolan pöydät ja siivosin tilat. Olen pääosin tarjoillut ja hoitanut tilauksia. Alotin valmistelemaan ensimmäistä tilausta ja laitoin noutopöydän valmiiksi. Kun se oli ohi, siivosin ja tiskasin astiat sekä valmistelin seuraavaa tilausta.  Syömme töissä puoli kahden aikaan. Syön yleensä 10-11 aikaan lounaan, joten veihän se aikaa tottua. Edellisissä top-paikoissa emme ole henkilökunnan lounaalle kattaneet pöytää ja harvoin edes kaikki työntekijät ehtivät samaan aikaan istumaan alas. Täällä kuitenkin yksi tarjoilijoista kattaa pöydän ja kaikki istumme samaan aikaan. Muitakin eroavaisuuksia olen huomannut. Esimerkiksi kahvikuppeja ei kateta pöytään eikä kahvia kaadeta pannusta vaan jokaiselta otetaan erikseen tilaus ja ne joudutaan tekemään yksitellen. Onhan se aikaavievää, varsinkin kun salit ovat kaukana kahvilasta, jossa kahvikone sijaitsee. Suomessa jutellaan usein vain vieressä tai vastapäätä istuvan kanssa, mutta täällä kyllä juttua lentää ison pöydän toiseenkin päähän eikä syöminen vaikuta niin vakavalta mitä suomessa olen tottunut. Vaikkapa se että jos minulta tippuu haarukka maahan, ei sitä kukaan edes tajua puheen sorinan ja naurun alta. Tänäänkin meillä oli 27 henkilölle kolmen ruokalajin pöytiintarjoilu. Siinä sitten blokatessa pääruokalautasia tippui joku keksi tms. lattialle ja vieressä oleva nainen nousi ja nosti sen takaisin lautaselle. Pieniä ongelmia on myös ilmennyt kielen kanssa. Minä koitan sönköttää huonoa Espanjaa, asiakas puolestaan huonoa englantia. Kyllähän siinä varmaan puolin jos toisin ymmärtäisi mitä toinen hakee takaa, jos ei 26 muuta asiakasta yrittäisi selittää espanjaenglantia puheeni päälle. Koita siinä kimittää että:"jos hetkisen odotatte, käyn hakemassa Espanjaa puhuvan tarjoilijan". Parin kymmenen yrityksen jälkeen he ehkä sen jo ymmärtävät ja pääsen hakemaan toista tarjoilijaa. Mutta ei se vielä noin helppoa ole. Jotta saat sen tarjoilijan lähtemään mukaasi ja ottamaan asiakkaan tilauksia vastaan, joudut etsimään ekaksi jonkun toisen tarjoilijan,vastaanottovirkailijan,kokin tai vaikka talonmiehen, joka puhuu englantia ja pystyy tulkkaamaan puheesi tälle tarjoilijalle, jonka apua kaipaat. Ja tämä jatkuu kymmenisen kertaa päivässä. Onhan se Suomessa ollut helppoa kysyä "kahvia?". Maito ja sokerihan on valmiina pöydässä, joten ei lisäkysymyksiä. Siihen asiakas nyökkää tai pienellä eleellä, osoittaa haluavansa kuppiinsa täytettä. Kaato ja seuraava asiakas. Täällä sitten tehdään valmiiksi kymmenisen kahvia, Café soloa tai jotain sinnepäin, otetaan sokerit, kuuma maito, lusikat ja lautaset prikalle. Kannetaan ne sieltä kahvilasta saliin ja aletaan kiertämään asiakkaita. Pari ottaa sen kahvin sellaisenaan, muutama haluaa tilkalla maitoa ja loput haluaa kahtatoista toisenlaista kahvisekoitusta ja viittä erilaista teetä. Niin ja näistä sitten vielä kofeiinittomat, laktoosittomat, soijamaitoa... Sellainen ongelma siinä vielä että sulla on se iso Prikka täynnä täysiä kahvikuppeja ja vaikka mitä tilpehööriä. Koitat siinä muistella niitä kymmeniä erilaisia juomia ja kuka sellaisen on tilannut. Eihän sulla siinä paperia ja kynää ole, eikä ainakaan kahta ylimääräistä kättä, jolla voisit kirjoittaa. Kävelet takasin kahvilaan, laitat prikan pöydälle ja alat tekemään niitä juomia. Jos vielä muistat mitä kukin on tilannut, tai mitä juomia on tilattu, et tasantarkkaan muista miten niitä tehdään.

 Lähdepä hakemaan joku, joka puhuu englantia.